Järvenpään Yhteiskoulu

Luetko sinä? -arvioita

Luetko sinä? -kampanjalla kaunokirjallisuuden lukemista nostetaan syksyisin esille. Sanomalehdissä julkaistaan suomalaisen kirjailijan novelli, josta kahdeksasluokkalaiset oppilaat kirjoittavat arvioita. Alla kolme syksyn 2018 kampanjan novellista Yhteiskoululla kirjoitettua arviota.

www.luetkosina.fi

Onko Näkymätön vain kopioitu Jumanjista?

NÄKYMÄTÖN on kolmiosainen novelli, jonka kirjoitti Jukka Behm. Novellissa esiintyy poika nimeltä Jan Vento, joka joutuu pelin sisälle. Peli paljastuukin oikeaksi kuningaskunnaksi ja Jan löytää kadoksissa olleen isänsä joka on Solituden kuningas. Janin pitää suorittaa tehtävä ennen kuin hän täyttää 15 vuotta. Tehtävässä pitää tappaa Horliz-niminen hirviö, tai Solitude on mennyttä.
   Jan henkilönä on aika tavallisen oloinen poika, koska häntä kuvailtiin niin tavallisilla tuntomerkeillä: "vaaleanruskeat hiukset", "huppari ja vaaleat farkut". Oikeastaan muuta en saanut Janista irti, en edes hänen luonnettaan. Janin kavereistakaan ei puhuttu mitään, mikä oli mielestäni tyhmää, koska siitä voi saada paljonkin tietoa ihmisestä. Muistakaan novellin ihmisistä ei kerrottu oikeastaan mitään taustatietoa, mitä olisin kaivannut.
   Onnistuneinta novellissa oli novellin kulku, kaikki tapahtui nopeasti ja helposti ymmärrettävästi. Novellin alku oli mielestäni parempi kuin loppu, sillä loppu oli hyvinkin kliseinen. Tuntui, että sama lopetus on koettu jo aikaisemmin, ja olisin toivonut enemmän omaperäisyyttä. Omaperäisyyttä olisi saanut lisää kertomalla novellin vähän eri näkökulmasta, esimerkiksi kertojana olisi voinut olla jokin esine. Kuvailua oli sopivasti, ja lukijana sain hyvän kuvan, minkälaiseen ympäristöön novelli oli sijoitettu.
   Janin henkilösuhteisiin kuului suhde hänen äitiinsä, joka teki Janista katoamisilmoituksen Janin hävittyä peliin. Äiti vaikuttaa melko välinpitämättömältä tarinan alussa, mutta lopussa selkeästi suree Janin "menetystä". Hän juo punaviiniä ja tapailee miesystäväänsä Sakkea. Äiti ei tiennyt isän olemassaolosta, koska isä oli hävinnyt heti ristiäisten jälkeen. Hän piti poliisien mielipidettä siitä, että Jan olisi isänsä luona, typeränä. Isä selkeästi oli iloinen nähdessään Janin taas, vaikka otti hänet hyvin tavallisesti vastaan; he vain tervehtivät toisiaan eivätkä kysyneet heti kuulumisia.
   Mysteeriksi tässä novellissa jäi, kuka on lähettänyt paketin jossa, peli Janille tuli. Ensimmäisenä tuli mieleen, onko kuningas itse lähettänyt paketin Janille, jotta hän viimein pystyisi tapaamaan hänet. Novellissa olisi voinut olla edes vähän vihjausta siihen. Muuten novelli kertoi aika hyvin asiat eikä suurempia kysymyksiä jäänyt.
   Novelli voisi jatkua sillä, että Jan pääsee takaisin huoneeseensa äitinsä luokse ja hänen vanhempansa näkisivät taas. Toisaalta novelli voisi jäädä siihenkin, että Jan jää isänsä kanssa, mutta pystyisi silti puhumaan äidilleen, joka ei edes tiedä, onko Jan elossa. Olisin loppuun kaivannut vaikka katsastusta sen suhteen, millainen elämä Janilla on 10 vuoden päästä.
   Tästä novellista tuli ihan mieleen Jumanji-elokuva; siinä teiniporukka joutuu tietokonepeliin sisälle, ja he hyppäävät viidakkoon sen kautta. Sen takia tästä novellista tulikin niin tuttu tunne, kun olen elokuvan nähnyt. Tuli ihan sellainen fiilis, että Jumanji-elokuva oli kopioitu tähän novelliin, ja muutettiin vain henkilöt ja paikka. Novellissa olisi voitu mainita, jos inspiraatiota Jumanji-elokuvasta on saatu.

Pelimaailmaan katoaminen

On monia erilaisia fantasianovelleja, mutta novelli Näkymätön on silti aivan omalaatuinen. Jukka Behm on kirjoittanut hyvin uskottavan tarinan nuoresta pojasta ja hänen mielenkiinnostaan videopelejä (varsinkin sotapelejä) kohtaan. Päähenkilö Jan Vento vaikuttaa ujolta ja aika syrjäytyneeltä, mutta hän on todella pitkä ikäisekseen (178 cm). Jan on mielestäni ujo, koska hän ei ole saanut hyvää roolimallia isästään niin kuin muut hänen ikäisensä pojat.
   14-vuotias Jan Vento katoaa yllättäen ja hänen äitinsä löntystelee poliisiasemalle ilmoittamaan kadonneesta pojastaan. Poliisi epäilee Janin olevan isänsä luona, vaikka hän ei ole nähnyt isäänsä ristiäisten jälkeen; näin Janin äiti toteaa poliisille. Poliisit eivät tunnu yrittävän löytää Jania, ja Janin äiti on siitä hyvin turhautunut. Ennen katoamista Janin ovelle tuotiin paketti, jota hän ei muista tilanneensa. Paketista löytyi videopeli, jonka sisältä Jan syötti kiekon sisälle ja valitsi pelaajanimekseen Jan. Kuningas pyysi ruudulta Jania astumaan "tänne" eli pelin sisälle ja Jan ihmeellisesti hyppäsi sisään pelimaailmaan. Jan huomasi näkevänsä pelin sisällä sängyn, patjan ja peilin.
   Peilistä hän ajattelee näkevänsä peilikuvansa, mutta yllätykseen hän näkeekin äitinsä omassa huoneessaan huutavan omaa nimeään ja missä hän on. Jan yrittää huutaa takaisin, että täällä hän on, mutta äiti ei tunnu kuulevan häntä. Jania tullaan hakemaan huoneestaan kuninkaan luokse. Jan ei tiedä, miksi hän on siellä, ja kuningas toteaa "Jan, sinä olet minun poikani". Jan ei kerkeä kauaa hämmästellä, että kuningas, jolla on valtakunta ja kaikkea, on hänen isänsä, sillä kuningas ilmoittaa Janille, että valtakunta on vaarassa ja Janin pitäisi voittaa hirviö, jolla on hevosen ruumis ja liskon pää.
   Näkymättömässä parasta on nopea juonenkäänne ja että lukija ei tule missään vaiheessa tylsistymään tähän novelliin. Sen voin luvata! Lukija joutuu itse päättelemään novellin lopun, mikä on hyvä puoli, sillä Näkymätön on paljon mielenkiintoisempi tällä tavalla. Pystyn samaistumaan todella hyvin Janiin, sillä vanhemmat ovat kyllä aina valittaneet minulle kotitöistä tai siitä, miksi olen liikaa sisällä. Novelli on mielestäni samanlainen kuin Tim Burtonin ohjaama Liisa ihmemaassa 2, kun Liisa hyppää ihmemaahan toimistossa olevan peilin kautta. Liisankin houkuttelee muuhun maailmaan henkilö toisesta maasta; ihmemaassa se on perhonen. Tapahtumapaikka on kiinnostava, sillä jotenkin nykymaailma ja keskiaikainen peli on hyvin sekoitettu. Todella taidokkaasti kirjoitettu miljöö.
   Jan Venton suhde äitiinsä on aika normaali teiniksi. Kovin läheiset välit eivät ole. Mielestäni Janin äiti on lempeä ja huolehtiva, mutta hän tuntuu välittävän Sakesta (Janin äidin miesystävästä) ja viinistä enemmän kuin Janista. Janin äidin miesystävään Sakkeen Janin välejä ei kerrota, mutta ne vaikuttavat ristiriitaisilta, ja Jan vaikuttaa aika tympääntyneeltä Sakkeen. Janin isä eli kuningas vaikuttaa tosi epäilyttävältä ja siltä, että hän yrittää käyttää Jania hyväksi. Oikeasti, jos Janin isä olisi halunnut löytää Janin, olisi tämä löytänyt todennäköisesti hänet aikaisemmin kuin vasta nyt. Herää myös kysymys, onko sattumaa, että Janin isä löysi hänet juuri ennen ikää, kun hänen pitäisi kohdata hirviö. Janin ja hänen isänsä välit eivät voi olla kauhean läheiset, koska Jan ei ole nähnyt häntä pitkään aikaan.
   Novellissa ei ole selitetty muiden henkilöiden tunteita niin hyvin kuin olisin toivonut. Tunteet tuovat aitouden esille paremmin kuin juonenkulku. Janin tunteet on selitetty ihan hyvin, mutta Janin äidin ja isän tunteita ei paljoa huomioida, sillä novelli kertoo ainoastaan Janin näkökulmasta. Janin näkökulma on hyvä, muttei mielestäni riittävä.
   Näkymätön-novelli on hämmästyttävän pitkä, sillä se on kolmiosainen. Pituus on kyllä tässä novellissa hyvä juttu, sillä muuten tästä novellista olisi tullut liian sekava ja siitä ei olisi saanut mitään selvää. En voi ymmärtää vieläkään, miten Behm on saanut Näkymätön-novellista näin kiinnostavan ja mukaansavievän.

Menneen ajan tuulia

Jukka Behmin novelli Näkymätön kertoo Jan Vento -nimisestä pojasta, joka ilmoitetaan kadonneeksi, mutta todellisuudessa hänet on imaistu Kingdom of Solitude -nimisen pelin sisälle. Pelin hän sai postissa pakettina. Pelin sisällä Jan tapaa pelin kuninkaan, joka väittää olevansa Janin isä, jota Jan ei ole koskaan tuntenut. Jan on aina ollut vain äitinsä kanssa, mutta hänen äidillään on nykyään oma elämä ja Sakke-niminen miesystävä, minkä vuoksi Janille huomiota ei oikein riitä. Juoni jatkuu kertoen Janin tutustumisesta tähän uuteen maailmaan ja siellä oleviin uusiin asioihin. Samaan aikaa Janin äiti tv-ruudun toisella puolella yhä uskoo poikansa olevan kateissa.
   Jan on henkilönä tavallinen 14-vuotias teinipoika, joka nauttii sotapeleistä ha sulkeutuu omaan huoneeseensa. Hän kokee olevansa näkymätön, sillä kukaan ei kiinnitä häneen huomiota. Se on myös osasyy siihen, miksi Jan tykästyy pelimaailmaan; siellä häntä huomioidaan.
   Janin suhde äitiinsä on etäinen, eivätkä Jan ja äiti kunnolla välitä toistensa tekemisistä. Sama koskee Janin äidin miesystävää Sakkea. Janin suhde isäänsä eli pelin kuninkaaseen oli aluksi hieman vieraantunut ja kiusallinen. Se ei ole ihme, koska Jan ei ole koskaan ennen tavannut isäänsä. Tarinan kuluessa Jan ja hänen isänsä kuitenkin tulevat läheisemmiksi. Novellissa Kingdom of Solitude -pelin sisällä esiintyy myös hevosruumiinen ja liskopäinen, tulta syöksevä soturi, joka kuninkaan pojan eli Janin pitää kukistaa. Näiden kahden suhde on siis aika vihamielinen. He ovat toistensa vihollisia. Onneksi Janin ja Horlizillan käymä taistelu päättyi lopulta Janin voittoon.
   Pidin novellissa sen sisältämästä kuvailusta; esimerkiksi ulkonäöt, luonteenpiirteet ja eri tilanteet oli kuvailtu viimeisen päälle. Hahmot olivat myös mielenkiintoisia ja mielestäni erittäin todentuntuisia, varsinkin Jan ja hänen äitinsä. He kuvastivat tavallisen etääntyneen äidin ja lapsen suhdetta, jossa äiti on kyllästynyt teinipoikansa jatkuvaan kiukutteluun ja laiskotteluun. Mielestäni novelli oli myös aloitettu melko omaperäisellä tavalla, kun asiaan ei menty suoraan, vaan päähenkilö selittää, kuinka hänet on ilmoitettu kadonneeksi. Heti päähenkilö ei kerro asioista omasta näkökulmastaan.
   Huonoa novellissa puolestaan on se, kuinka sillä ei ollut kunnollista loppua ja kuinka asioita jäi sen myötä auki. Esimerkiksi päättikö Jan jäädä lopullisesti peliin vai suunnitteleeko hän joskus palaavansa äitinsä luokse? Lisäksi minusta novellissa olisi voitu kertoa vähän enemmän taustaa Janin isästä, esimerkiksi miten hän oli päätynyt pelin sisälle kuninkaaksi ja miksi hän jätti Janin ja hänen äitinsä menneisyydessä.
   Muuta, mitä mieleeni novellista jäi, oli sen aihe. Pelin tai elokuvan sisälle joutuminen on paljon käytetty aihe. Muun muassa elokuva Jumanjissa päähenkilö ja hänen ystävänsä joutuvat imaistuksi pelin sisälle. Tämän vuoksi novellissa olisi voitu keksiä jotain uutta tämän aiheen ympärille. Kokonaisuudessaan novelli oli kuitenkin ihan luettava, vaikka siinä vanhaa aihetta hyödynnettiinkin.

Netland-tuotantoa